Koneiston käyttöliittymä - Kansalaiselle

Näkymä ja käyttö

Miltä koneiston käyttöliittymä sitten näyttää tavalliselle kansalaiselle? Virastotaloja, toimistoja ja muita ylväitä rakennelmia on maa pullollaan. Sielä ne koneiston osat hoitavat tehtäviään, mieluusti omassa rauhassaan ilman ulkopuolista häirintää. Netissä pääsee tarkistamaan omat tietonsa kannasta ja virastojen sivuilta löytyy melkoinen määrä tietoa kansalaiselle luettavaksi - sääntöjä minkä mukaan koneiston kanssa on toimittava. Onkin lähes kansalaisvelvollisuus tietää miten minkäkin instanssin kanssa tulee toimia. Käyttöliittymän toimivuus vaihteleekin lähes sujuvasta aina hiustenrepiseen turhautumisesta asti.

Mutta niin se koneisto vaan toimii - annettujen sääntöjen mukaan voit tehdä koneistolle pyyntöjä toimia ja sitten ei auta kuin odottaa ja toivoa parasta. Pääosin saat mitä tilaat, joskus joudut odottaa pitkiäkin aikoja ja kun homma alkaa vastustamaan, se voi todellakin vastustaa loppuun saakka. Tätä ei kuitenkaan pidetä suurena ongelmana, etenkin silloin kun omalle kohdalle ei ole tullut koneistolta piiskaa. Ongelmat tuntuvat usein pakkautuvan samoille käyttäjille, jolloin syyksi usein laitetaan se käyttäjä itse - koneistohan tekee aina kaiken täsmällisesti ja sääntöjensä mukaan.

Siinä kun osa käyttöliittymästä toimii kuin junan vessa, osan kanssa taistelu tuntuu olevan lähes arkipäiväistä. Tapauksesta ja paikasta riippuen voi tiettyjen palveluiden käyttäminen olla työn ja tuskan takana, mutta aina pitääkin muistaa että sielä koneistossakin vastaanottavana osapuolena on lähes poikkeuksetta ihminen. Ja ihmisillä on suuresti vaihtelevia ominaisuuksia hoitaessaan asioita niin itselleen kuin muiden puolesta. Inhimillisiä erehdyksiäkin sattuu ja joskus koneisto myöntää virheen johtuvan koneiston jostain osasta (tietotekniikan syyttely on aina helppoa) ja virhe korjataan hetimiten. Tosin aina välillä se tavallinen kansalainen joutuu koneiston lihamyllyyn ja sieltä ulos pääsy ei ole mikään pieni juttu.


Vaikuttamismahdollisuudet

Äänestämällä voit vaikuttaa! Tämän tietää jokainen koneiston käyttäjä. Vaaleja, äänestystä ja suuria valintoja on tehtävä harva se hetki, koska jos et äänestä, on juuri sinun syytäsi että koneisto yskii sen seuraavan valtakauden. Väärin äänestäminen onkin suurin erhe, minkä kansalainen voi tehdä muita kansalaisia kohtaan. Sen seurauksena kaikki menee päin prinkkalaa, koneistokaan ei pysty kompensoimaan suurten joukkojen virhettä sen valittua väärät ihmiset koneiston ohjaajiksi. Kansa ei vaan opi, he äänestävät joka kerta väärin - vika ei ole koneistossa vaan sen (väärin)käyttäjissä.

Vetoomuksilla, valituksilla ja adresseilla voivat kansalaiset myös koettaa vaikuttaa koneiston johonkin osaan, minkä he kuvittelevat olevan vastuussa heitä riivaavassa ongelmassa. Koneiston kollektiivinen vastuu toimii kuitenkin niin, että kunnia osataan ottaa hyvistä asioista, mutta huonoista asioista ei ole kukaan koneistossa vastuussa. Joitain muutoksia selviin virhekohtiin voivat kansalaiset toki saada aikaiseksi, mutta on suhteellisen harvinaista että tavalliset kansalaiset onnistuvat jonkin koneiston osan muuttamaan. Toki jos koneisto halusi jonkin muutoksen, on hyödyllistä jos kansalaisia on mukana muutoksessa - syy voidaan sysätä asiaa ajaneille jos homma menee pieleen.

Käytännössähän äänestämällä voidaan vaikuttaa vain siihen, minkä näköiset puhuvat päät sielä teatterin näyttämöllä milloinkin notkuu. Mutta koneiston käyttöliittymä esittää nämä suuret johtajat siinä valossa, kuin he oikeasti muka niitä päätöksiä tekisivät. Tällä saadaan luotua median avustuksella illuusio myös siitä, että kun hommat ei toimi, on kansalaisten suunnattu viha "päättäjiä" kohtaan suunnattu oikeaan kohteeseen. Eivät ne puhuvat päät toki syyttömiä ole, mutta taustalla vaikuttavat voimat on vaan piilotettu koneiston käyttöliittymässä niin tehokkaasti, ettei kansalainen tiedä muusta kuin siitä puhuvasta päästä televisioruudulla.


Katse koneiston läpi alhaalta katsoen

Koneiston käyttöliittymä on kulttuurisidonnainen. Mikä toimii Suomessa, ei toimisi muualla ja päinvastoin. Saksa on hyvin lähellä Suomea tässä koneiston käyttöliittymässä, mutta molemmilla mailla on omat eroavaisuutensa. Media on kuitenkin molemmissa maissa onnistunut luomaan lähes täysin läpäisemättömän rajapinnan koneiston ja kansalaisen väliin. Kansalainen näkee vain sen, mitä hänen halutaan näkevän eikä yhtään enempää. Siksi usko siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa on vielä niin vahva, tosin heikkenemään päin. Onko kansa siis heräämässä ja huomaamassa koneiston viat, vai onko kyse jostain muusta?

Osa kansasta on selvästi havahtunut koneiston ongelmiin ja raotettuaan verhoa ovat huomanneet mitä sielä koneiston sydämessä oikein tapahtuu. Mutta vaikuttaa siltä, että enemmistö koneiston hylänneistä ei ole sitä hylännyt opittuaan miten se toimii vaan pettymyksestä saamaansa kohteluun. Vaikka käyttöliittymän rajoissa on tehty kaikki mahdollinen ja mahdoton, ei asiat ole siltikään parantuneet ja näin ihminen syrjäytyy koneistosta. Ongelmana koneistoon pettyneissä onkin se, että pettymys voi muuttua ärtymykseksi, ärtymys suuttumukseksi ja siitä ei paljoa tarvita vihaan. Vihasta ollaankin sitten yhden kolauksen päässä vihan muuttumisesta teoksi. Siksi koneisto ei pidä syrjäytyneistä...

Mitä enemmän lompakosta löytyy kahisevaa, sitä vähemmän ihminen on riippuvainen koneistosta. Tehköön mitä lystää mokoma koneisto jos on varaa tehdä kuten oma mieli haluaa. Useimmille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten koneiston kanssa joutuu valtaosa ihmisistä olemaan tekemisissä kerran jos toisenkin elämänsä aikana. Kun ymmärtää miten homma toimii, voi asian kääntää omaksi edukseen monessa tapauksessa. Onko se sitten koneiston hyväksikäyttöä omaksi edukseen? Entä koneiston väärinkäyttöä muiden kustannuksella? Siihen jokainen vastatkoon itse. Koneisto on mikä on ja sitä ilmankin pärjättäisiin - ehkä jopa kukoistaisimme ilman koneistoa?