torstai 1. maaliskuuta 2018

Demokratian evoluutio

Kehityskulku

Ihmiset ovat kehittäneet aikojen saatossa mitä moninaisimpia keinoja organisoida päätöksentekoa ryhmässä. Samalla ihmiset ovat kehittäneet lukemattomia keinoja saada muut tekemään mitä itse haluaa, yleensä oman edun tavoittelu siinä päällimmäisenä syynä. Reilu 2500 vuotta sitten kuitenkin monet huomasivat demokratian, eli kuten nykyäänkin demokratia ymmärretään eli päästään äänestämään, olevan kätevä systeemi päätöksenteossa. Pitkään pelin "reiluudesta" huolehti äänestyskelvollisuuden rajoittaminen. Tämä järjestelmä toimikin hienosti vuosisatoja, kun vain pieneltä osalta kansaa kysyttiin mielipidettä ja yhteinen etu olikin kaikilla äänestyskelpoisilla sama. Mistä päästäänkin siihen demokratian, eli kansanvallan kompastuskiveen.

Demokraattinen päätös, eli enemmistön kanta toimii loistavasti... pienessä mittakaavassa. Niin kauan kuin koko ryhmällä on samat tarkoitusperät ja lähtötiedot, voidaan avoimella keskustelulla hakea ne toimivat ratkaisut yhdessä. Ehdotusten välillä voidaan äänestää ja jokaisen kanta on arvokas - jokainen yksilö voi olla se kriittinen puuttuva tiedonlähde muuttaakseen hyvän idean loistavaksi ideaksi. Työpaikka, yhteisö, kylä, pieni kaupunki - siihen se yhteisten etujen kasassapysyvyys taitaa jo loppua. Sisäisistä asioista voidaan tulla hyvin sopuun vielä tuossa mittakaavassa, mutta jo kahden tai useamman ihmisen mielipide miten ulkopuolisia asioita hoidetaan voi olla jo kovin poikkeava. Ulkopolitiikka sotkeekin asiat pahemman kerran demokratiassa.

Kylän mittakaavassa ei maailmaa vielä valloiteta, mutta toimivaa perusideaa ei kannattanut hylätä. Kun joukkotiedotus saatiin lopulta kunnolla käyntiin, voitiin kehittää uusi keino yhtenäistää kansan intressit - huijataan kansa uskomaan että heillä on yksi yhteinen etu. Opetetaan kaikille samat asiat, kerrotaan kaikille samalla tavalla mikä on oikein ja mikä väärin, estetään väärän tiedon leviäminen ja nämä keinot yhdistämällä saadaankin yhtenäinen kansa. Kovin erilaisissa tilanteissa, eri lähtökohdista ja usein täysin eriävin tarpein, mutta silti he uskovat mikä se yhteinen etu on, kun se kerran ylhäältä kerrottiin. Kirkot tekivät tässä loistavaa työtä, mutta massamedian esiinmarssi on nakertanut kirkkojen valtaa heidän monopoliasemassaan kusettaa koko kansaa kerralla. Mutta koko kansan yhtenäistäminen tuotti lieviä ongelmia, joten tarvittiin parempi tapa median aikakautena.


Suomen nykytilanne

Suomen edustuksellinen demokratia onkin tavallaan se demokratian evoluution huippu. Yhtenäistä tietoa ja mielipidettä ei tarvita kuin enää osassa asioista, kuten vaikka "äänestämällä voit vaikuttaa", ja kansan jakautuminen pelaa suoraan vallassa olevien laariin. Jokainen voi samastua siihen omaan puolueeseensa, sen sijaan että tarvitsisi alentua samalle tasolle niiden kanssa jotka ovat väärää mieltä itselle tärkeissä asioissa. Tärkein jako tehdään oikeiston ja vasemmiston kesken, koska molemmat osapuolet tietävät toisen olevan syyllinen kaikkeen pahaan ja itsessä ei ole vikaa lainkaan.

Sen lisäksi että sillä ehdokkaalla ei eduskunnassa ole juuri valtaa, vaikka suuri joukko äänestäjiä niin oli numeroa äänestyslappuun rustatessaan tahtonut, ei sillä ehdokkaalla juurikaan ole valtaa edes puolueen sisäisiin asioihin. Koska yleensä ihmiset samaistuvat ihmiseen, tarvitsee jokainen puolue sopivat "puhuvat päät" julistamaan sitä puolueen ilosanomaa. Jos asia toimisi edes etäisesti kuten demokratiassa (eli kansanvallassa) kuuluisi toimia, nämä puolueet ajaisivat sen oman ryhmänsä etua. Ehkä Suomessa onkin vain yksi demokraattinen puolue - RKP. He ajavat vain ja ainoastaan kielipolitiikkaa, muu on yhdentekevää kunhan raha kulkee omaan suuntaan niin puolueen rahoittajilta kuin päätösten kautta sitten kansan taskusta kavereiden taskuun.

Media on hoitanut todella tehokkaasti kansan aivopesun Suomessa. Suurin osa uskoo puolueiden ajavan kansan etua, siis jokainen puolue sen oman pienen kansanryhmän etua. Myös suuri osa politiikassa mukana olevista näyttää uskovan siihen, koska mikseivät uskoisi? Vastapuoli on syynä kaikkeen pahaan ja meidän jengi tekee sitä hyvää työtä ja on kansan puolella! Itsepetosta ja omaa etua sopivasti sekoittamalla sitä helposti uskoo olevansa oikealla asialla. Eriarvoisuudesta viis, koska tämähän johtuu niistä muista puolueista ja heidän huonoista päätöksistään? Lopuksi vielä koko sirkusta johtamaan ei nykyään enää edes tarvita kuin muutama ihminen, koska puolueetkin toimivat jo autonomisesti ajaen omien herrojensa agendoja. Ja kaikki osaavat kilpailla keskenään - ihmiset, edustajat, puolueet...


Mihis se kansa unohtui?

Aika, jolloin kansansa johtajat ajattelivat muutakin kuin omaa napaansa taitaa olla kaukana menneisyydessä. Pieniä valopilkkuja on tosin nähtävissä rapakon takana kun sielä suota kuivataan kovalla tahdilla. Mutta Suomessa ihan jokainen puolue ajaa täsmälleen samaa globalistien agendaa, sillä erotuksella että jokainen puolue ajaa lisäksi heidän omien eturyhmiensä etuja. Lopputulos: ihan sama mikä puolue tai väitetty aatesuunta on johdossa, kansalta otetaan ja kavereille jaetaan ne jämät mitä globalistien alttarille ei uhrattu. Tässä neoliberalismin auvoisassa maailmassa saammekin sitten nauttia kilpailusta keskenämme täysin rinnoin. (Pienenä selvennyksenä termeistä - globalisti onkin lähinnä salonkikelpoinen nimi neoliberalistista.)

Sinänsä ajatus edustuksellisesta demokratiasta on ihan toimiva. Kansa valitsee parhaat ja kyvykkäimmät ratkaisemaan ongelmia yhdessä ja vain parhaat ideat menevät läpi. Jokainen edustaja tuo oman ryhmänsä tietotaidon pöytään ja oikeastaan kaikki ongelmat voidaan ratkaista avoimella keskustelulla. Tämä kuitenkin vaatii sen, että kaikilla on kirkkaana mielessä se, että tarkoitusperä on jokaisella sama: oman kansan etu. Näin siis paperilla... Käytännössä koko sirkus on yksi tragikoominen jakso "Ahneet & Tyhmät" saippuasarjasta, jossa jokaisen jakson lopussa joku kansanryhmä menettää jonkin oikeuden ja puolet omaisuudestaan, samalla kun joku pankkiiri toisella puolen maailmaa ostaa uuden yksityiskoneen edellä mainituilla rahoilla.

Miten on, tarttisko tehdä jotain? Kauanko siihen omaan vyöhön voi tehdä uusia reikiä kun hallitus toisensa jälkeen varastaa kansan varannot ja yksityistää kaiken? Media porskuttaa vahvempana kuin koskaan ennemmin, vaikka pieni osa kansasta on havahtunut siihen että maahanmuutossa meitä kusetetaan. Ei, vastaus on: MYÖS maahanmuutossa kusetetaan. Kuten oikeastaan kaikissa muissakin asioissa. Miksi maa sitten edes vielä edes auttavasti nilkuttaa eteenpäin on ne sadat tuhannet ihmiset, jotka tekevät oikeasti "hyvää" työtä. He, jotka tekevät "mitä käskettiin" mahdollistavat tämän kaiken kurjuuden ja ne muutamat "mielipuolet" jotka käskyjä jakavat ovat täysin vastuussa kaikesta tästä kärsimyksestä. Mutta kukapa sitä narria kuuntelee kun pian pääsee kuitenkin äänestämään, joka on kansalaisvelvollisuus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti